Ja sitten markkinoinnista

Tehtävä numero 4. Minun on aivan pakko saada määritellä asioita ennen, kuin alan vääntää niistä sen kummempaa tekstiä. Siihen on parikin syytä:
- käsitteet ja sanat avautuvat sekä minulle, että lukijoille
- saan vastauksiini mukavasti lisää pituutta

Henrikki Tikkanen määrittelee kirjassaan Markkinoinnin johtamisen perusteet (Talentum 2005) markkinoinnin seuraavasti:
"Taloudellisten osapuolten välillä tapahtuvan vaihdannan aikaansaamiseksi, tehostamiseksi tai ylläpitämiseksi tarkoitettua tavoitteellista, taloudelliseen kannattavuuteen tähtäävää toimintaa, jossa keskeistä on vaihdantaprosessin ja siihen liittyvän taloudellisen vaihdantasuhteen tilan, luonteen, tulosten ja kehitysvaiheiden ymmärtäminen ja johtaminen verkostokontekstissaan."

Joo, voihan sen näinkin ilmaista, ei siinä mitään. Emme kenties enää kiinnitä sen kummempaa huomiota enää siihen, että törmäämme markkinointiin aivan kaikkialla. En ole mikään internetin suurkuluttaja, sillä selailuni rajoittuvat aika tavalla Hesarin uutisiin sekä Etuoven asuntotarjontaan. Siitä huolimatta käämini tahtovat palaa alta aikayksikön, jos jonkin mielenkiintoisen jutun päälle lämähtää jokin hiivatin mainos, jonka sulkemiseen menee yli kaksi sekuntia. Ostaako joku muka jotain näiden bannereiden tai pop up -mainosten perusteella? Taitaapa ostaa, sillä eivät yritykset niitä muuten käyttäisi.

Ennen vanhaan asiat olivat toisin. Painettu media, TV ja radio olivat kanavia, joiden avulla yritykset saivat tuotteitaan asiakkaiden tietoisuuteen. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että kaupallinen radio täytti Suomessa juurikin eilen 25 vuotta. Taisin hieman kritisoida radiomainoksia edellisessä postauksessani, joten lievennän lausuntoani sen verran, että kyllä osa radiomainoksista on pirun hyvin tehtyjä. Markkinointisuunnitelma saattoi ennen nettiaikakautta yksinkertaisimmillaan olla läjä lehtimainoksia tai suorapostituksia. Sitten odoteltiin, että asiakkaat tarttuvat syöttiin ja alkavat ostaa. Näitä em. menetelmiä käytetään edelleenkin, mutta harvoin siten, ettei internetiä oltaisi kytketty mukaan suunnitelmaan.

Internet on avannut markkinoinnille aivan uuden maailman. Samalla yritysten on täytynyt pysytellä mukana vauhdilla muuttuvasssa tavassa toimia, sillä ei yritysten tarvinnut olla mukana esim. Facebookissa vielä 2-3 vuotta sitten. Nyt Facebookissa on yrityksiä pilvin pimein ja lisää tulee koko ajan. Markkinointisuunnitelmia laadittaessa internetiä ja sosiaalista mediaa ei voi enää ohittaa, vaan niissä on oltava mukana, jos aikoo menestyä. Asiat ovat mielestäni monimutkaistuneet tässä samalla. Ei riitä, että nettiin laitetaan mainos tai tehdään sinne omat sivut. Jos sivuilla ei käy ketään, ei taida käydä kauppakaan. Markkinoijan täytyy ymmärtää konversion merkitys menestymiselle, osata linkittää sivuja järkevällä tavalla ja optimoida hakukoneiden suomat mahdollisuudet. Ja tässä vain muutama internetmarkkinointikampanjan onnistumiseen vaikuttava tekijä. Kuinkahan moni pk-yritys pystyy tähän ilman ulkopuolista apua? Ei varmastikaan kovin moni, mutta ei toisaalta tarvikaan. Sitä vartenhan meillä on mainostoimistot, joille yritykset voivat ulkoistaa ainakin osan markkinointiponnisteluistaan.

Ai niin, se SOSTAC by Smith. En taida lähteä luettelemaan ja apinoimaan tässä sitä, mistä sanoista tuo SOSTAC syntyy. Jos joku lukijoista on asiasta kiinnostunut, kannattaa siirtää selain Googleen ja yrittää sieltä. Kaiken kaikkiaan tämä Paul Smithin malli markkinoinnin suunnitteluun toimii hyvin, yksinkertainen on siis kaunista. Yritysten täytyy olla perillä siitä, minne ne sijoittuvat markkinoilla ja siitä, missä ne haluaisivat olla. Näiden selvitysten jälkeen on aika miettiä tapoja, joilla tahtotila on saavutettavissa. On tärkeää, että yritykset eivät pysähdy vielä kalkkiviivoille, vaan runnovat vauhdilla maaliin saakka analysoidakseen suoritustaan ja varmistuakseen siitä, että maaliviiva tuli ylitettyä aivan taatusti.